sunnuntai 24. marraskuuta 2013

31. Reikäinen taivas


JES! Vihdoinkin sain tämän osan valmiiksi ja julkaistua.. Inspikseni oli pahasti kadoksissa ja intokin oli vähän aikaa maassa.. Mutta tästä osasta eteenpäin on muutaman osan verran koukuttavia juonenkäänteitä luvassa, joten niiden kirjoitus pitäisi sujua ongelmitta. Noin kahden viikon päästä olen saanut hankituksi uuden koneen, joten saa nähdä palaavatko vuodenajat taas kehiin (nyt eivät ole ehtineet vaihtua, kun tallennus on lopettanut toimintansa jumiutumalla lopullisesti).. Tässä kohtaa kiitän taas ihanista kommenteista ja olen riemuissani, että tarina on löytänyt uusia lukijoita. Tämän osan teksti on paikoittain vähän töksähtelevää ja osassa on pääasiassa perheen arkea kuvattuna, mutta toivottavasti se ei häiritse kovin paljoa.. Lukuiloa kaikille! :D


Heräsin uuteen aamuun tuttuun ääneen, joka kaikui makuuhuoneessamme itkuhälyttimen kautta. Nousin sängystä ja menin isompien kaksosten huoneeseen katsomaan, mikä oli hätänä. Molemmat olivat heränneet ja vaativat huomiotani.


Laitoin Kristan potalle ja kannustin häntä istumaan paikoillaan hetken aikaa. Kärsivällisyyteni kannatti ja lapsi oppi lisää siisteyden jaloa taitoa.


Vaihdoin arkivaatteet pyjaman tilalle ja vastasin Katrin vienoon itkuun nostamalla tytön syliini ja annoin hänelle äidinmaidon korviketta tuttipullosta. Katri nukahti syömisen jälkeen heti syliini ja laitoin hänet takaisin omaan kehtoonsa.


Aamun varhaisimmat tunnit sujuivat nopeasti seilaten kahden huoneen väliä. Kristiina tahtoi pois sängystään ja annoin hänelle maitopullon. Juotuaan pullon tyhjäksi ohjasin Kristiinan potalle, johon tyttö lopulta tekikin tuotoksen. Alitajunnassani pyöri kuitenkin helpotuksen tunne, sillä kauaa ei enää menisi, kun Krista ja Kristiina varttuisivat ja samalla tämä potta- ja vaipparumba helpottuisi ainakin hetkeksi.


Pienemmät kaksoset olivat jo sen ikäisiä, että Kanervon isyysloma työpaikalta päättyi. Kuulin oven kolahduksen ja ”heippa!”-huudot, kun hän juoksi vauhdilla kimppakyytiinsä kyytiin.


Vatsani kurni lopulta niin kovaa, että minun oli pakko mennä valmistamaan itselleni aamupalaa. Tykkäsin erityisesti aamuisin lämpimistä voileivistä ja niistä tuli mieleeni samalla äitini, joka valmisti niitä usein myös ruoka-aikoina.


Syvennyin muistelmiini äidistä vähän liian pitkäksi aikaa, sillä ei ollut kaukana, että yksi leivistä olisi kärähtänyt mustaksi. Ehdin juuri ja juuri pelastamaan sen viime tipassa.


Nautin aamupalaa rauhassa ja nautin tästä hetkestä, joka oli aikaa vain minulle. Lapsia saatuani omaa aikaa ei juurikaan ole  enää ollut ja kaikki ne pienet hetket on tullut kirjoitettua kirjoja, jotta kantaisin myös oman korteni kekoon perheemme elannosta. Näistä hetkistä otankin kaiken irti, jotta jaksan pyörittää arkea. 


Syötyäni juustoleivän lähdin hoitamaan taas vauvoja. Nostin Katariinan sängystä ja vaihdoin hänelle kuivan vaipan. Häntä katsellessa totesin mielessäni, että pian tämä nyyttiaika olisi ohi ja perheessämme olisi lisää taaperoita, jotka kaipaisivat eri taitojen opetusta. Kanervon kanssa tyttöjä oli hauska opettaa kävelemään ja puhumaan ja välillä keskenään vitsailemme kaikista hauskoista sattumuksista ja vaihdamme vinkkejä keskenämme, jos tuntuu, että seinä hakkaa vastaan ja kehitystä ei tapahdu.


Päivät kuluivat samanlaisina lähes joka päivä. Nautin kuitenkin äitiydestä, mutta salaa kaipasin myös jotain muuta sisältöä päiviin. Palkitsevinta oli kuitenkin nähdä hymy pienen vauvan kasvoilla. 


Vauvojen käsittely sujui minulta jo hyvin tottuneesti, johon auttoi, että nämä nuorimmat kaksoset olivat hyvin rauhallisia. Katria pidellessäni haaveilin, kuinka perheeseemme olisi tervetullut vielä yksi lapsukainen, joka olisi poika. Siitä haaveillessani ajatukseni harhailivat isoveljeeni Joonataniin ja mietin, mitä hänelle mahtaa kuulua.


Päivä kului nopeasti ja tuli isompien kaksosten välipalan aika. Kristiina söi välipalaksi suklaavispipuuroa, jossa ei kuitenkaan ollut yhtään lisättyä sokeria. Suklaapuuron reseptin löysin kerran netistä, kun kirjoitin samalla kirjaani ja päätin kokeilla sitä. Kristiinalle puuro näytti maistuvan oikein hyvin, josta tiesin, että voisin valmistaa sitä uudelleen jokin toinen kerta.


Kristalle annoin pullon, sillä hän on päiväunien jälkeen usein kiukkuinen, jolloin tuttipullo on helpompi antaa hänelle. Krista näyttää suloiselta mielestäni heräämisen jälkeen unihiekat silmissään.


Kanervon tultua töistä kotiin ja pienten kaksosten nukkuessa päätimme mennä Kristan ja Kristiinan kanssa ulos leikkimään. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, joka oli ulkoiluun mitä parhain keli. Kristiina oli silminnähden riemuissaan rattaissaan, kun mieheni käveli kohti lasten leikkialuetta.


Minulta kesti kauemmin päästä pihalle Kristan kanssa, sillä Krista sai kiukkupotkuraivari-kohtauksen juuri ennen uloslähtöä. Kristiina naureskeli, kun Kanervo laski hänet ampiaisen kyytiin.


Sain Kristan rauhoitettua ja hän alkoi nauramaan heti, kun näki siskonsa ampiaisen kyydissä. Olin onnellinen, kun tajusimme huomioida vanhempia kaksosia välillä vähän erilaisemmilla aktiviteeteilla. Täytyisi tulla useammin pihalle leikkimään.


Krista nautti silminnähden heppakeinusta, joka soi samalla ja puhalsi saippuakuplia. Taputin musiikin tahtiin ja kannustin Kristaa. Katselimme samalla mieheni kanssa toisiamme kaihoisasti. Siitä oli jo aikaa, kun viimeksi olimme saaneet viettää hetken kahdestaan. Lopulta aurinko oli niin alhaalla, että päätimme mennä sisälle katsomaan, olisiko pienemmät kaksoset heränneet päiväuniltaan.


Katri ja Katariina nukkuivat vielä, kun tulimme sisään pihalta. Käytimme tilaisuuden hyväksemme ja menimme isompien huoneeseen treenaamaan puhumista. Se kannatti, sillä lopulta molempien suusta alkoi tulla ymmärrettäviä sanoja.


Tytöt jäivät nätisti leikkimään huoneeseensa, kun minä lähdin tekemään ruokaa ja Kanervo meni yläkertaan urheilemaan. Kristaa kiinnosti koko ajan enemmän palikat ja väriliidut, kun taas Kristiina tykkää leikkiä pehmoleluilla ja nukkekodilla mielikuvitusleikkejä.


Söimme illalliseksi hampurilaisia. Kun olin saanut omani täytettyä ja maustettua, istuin alas pöytään. Krista ei ollut tyytyväinen syöttötuolissaan, mutta en antanut periksi lapsen huudolle vaan söin rauhassa.


Olin haukkaamassa purilaisesta palasta, kun Kanervo keskeytti aikeeni puheillaan.

”Mä sain just idean. Mentäiskö illalla saunaan, kun lapset on saatu nukkumaan?” kysyi mieheni minulta ja osoitti samalla Kristaa.

”Ei olla kyllä käyty pitkään aikaan. Mennään vaan” sanoin yhtään sen enempää miettimättä ja puraisin palan hampparistani.

Sen illan rutiinit sujuivatkin lennossa ja lapset menivät yllättävän helposti nukkumaan.


Ehdin saunaan ensimmäisenä. Istuin lauteille ja jäin odottamaan. 


Heitin lisää vettä kiukaalle. Saunaan levisi sankka höyry. Istuessani lauteilla tunsin, kuinka lihakseni rentoutuivat. Lopulta Kanervokin saapui saunaan. Olin joutunut odottamaan häntä sen aikaa, että hän sai tietokoneella maksettua kaikki laskumme.


Kanervo otti minut kainaloonsa ja olimme lähekkäin.

”Ihanaa olla pitkästä aikaa näin ihan kahdestaan” sanoi Kanervo minulle.

”Totta, eikä tarvitse kuunnella itkua ja kiukuttelua, mikä on tullut jokapäiväiseksi varsinkin Kristan kanssa” totean ja huokaisen syvään.


”Sillä tytöllä taitaa olla paha uhmaikä.. Se taitaa kiukuttelullaan kokeilla rajojaan” sanoi mieheni kannustavasti ja ymmärtäväisesti.

”Kirottuja kaikki uhmaiät. Toivottavasti tytön murrosikä on sitten helpompi. Hermot meinaa mennä kiukutteluun. Muut lapset ovatkin tosi kilttejä” puhisin turhautumista rakkaani kainalossa.

”Minua mietityttää, miten mahtaisi vaikuttaa, jos tyttöjen seassa olisi yksi poika? Perheemme on muuten täydellinen, mutta poika perheestämme puuttuu. Olen vähän tutkinut asiaa ja lukenut artikkelin, että saunassa saadaan poikalapsia aikaiseksi suuremmalla todennäköisyydellä” jutteli Kanervo minulle vihjailevasti.

”Joonatan oli todella huolehtivainen isoveli. Ja rauhallinen. Voisihan se olla, että poika saattaisi rauhoittaa hieman tyttöporukkaa, mutta jos tämäkään yritys ei tuota haluttua lopputulosta, niin lapsi saa olla viimeinen. Meistä alkaa pikkuhiljaa tulla vanhoja näin ison perheen pyörittämiseen” sanoin päättäväisesti ja myhäilin tyytyväisenä, että olimme samalla aaltopituudella tässä lapsiasiassa.


Katselimme toisiamme pitkään suoraan syvälle silmiin. Kanervo otti hellästi kädestäni kiinni ja suuteli ensin suloisesti.


Aste asteelta suutelumme kiihtyi koko ajan intohimoisemmaksi.

”Mä rakastan sua niin paljon” kuiskutti Kanervo suudelmien välistä.

”Niin mäkin sua. Sä olet mun elämäni mies” vastasin kiihdyksissäni mieheni rakkauden tunnustukseen.


Sen jälkeen muita sanoja ei enää tarvittu. Nähtäväksi aikanaan jää, oliko mieheni lukema artikkeli pelkkää humpuukia vai oliko siinä jotain perää oikeasti.


Käytyäni suihkussa kuuman saunatuokiomme jälkeen menin hetkeksi viilentymään pihalle mieheni ollessa vielä suihkussa. Katselin taivaalle ja ihailin kaunista tähtitaivasta. Yhtäkkiä silmieni edessä taivaaseen ilmestyi reikä kuin tyhjästä. Olin äimistynyt ilmiöstä.


Reiästä laskeutui kohdalleni kirkas valopatsas ja siinä hetkessä mieleeni muistui järkytyksekseni, mistä oli kysymys. Lähdin juoksemaan valopatsasta karkuun, mutta tuntui kuin olisin läpinäkyvän lasikuvun sisällä enkä päässyt valoa pakoon.


Nousin lopulta ilmaan valopatsaan imussa ja mieleeni tuli hetki, jolloin olin selvittänyt, mikä taikakykyni oli. Hetki, jolloin pystyin lukemaan veljeni ajatukset. Hetken, jolloin avaruusoliot olivat siepanneet hänet. Niin myös minullekin kävi.


Yritin pyristellä vastaan avaruusaluksen kapselissa, kunnes tajuni pimeni. En pystynyt liikkumaan tai ajattelemaan yhtään mitään.


Avaruusolioiden siepattuani minut Krista ja Kristiina kävivät levottomiksi ja heräsivät. Mieheni päästi heidät pois sängyistään leikkimään hetkeksi. Kuitenkaan mieheni ei huomannut ollenkaan, että olin kadonnut vaan oletti tyttöjen nähneen painajaisia.


Lopulta avaruusoliot palauttivat minut takaisin. Sieppauksesta minulle ei jäänyt minkäänlaisia muistikuvia, mutta olin tapahtuneesta järkyttynyt. Jos kerran avaruusoliot tiesivät, missä asuin, niin olisi päivänselvää, että KillSupers tietäisi myös.







Näin tällä kertaa! Pelini järjesti itse tuon avaruusoliosieppauksen yllättäin, mutta sain sen liitettyä tarinan juoneen.. Miten Aada jaksaa Kristan kiukkuilua? Miltä näyttävät nuoremmat kaksoset taaperoina? Tuleeko perheeseen vielä lisää lapsia? Tämän ja paljon muuta tulette näkemään seuraavissa osissa ;) Ja kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita :)




45 kommenttia:

  1. Ihana nähdä Vanamoiden arkea. Riippuen siitä kummat kaksoset kasvavat ensin, saattaa arjesta tulla aika hektistä. :) Ainakin, jos taloon nyt sitten tulisi se kauan toivottu poika! Tuli tässä mieleen, että tuo Katrin hiustenväri on jotenkin outo. Tosin mulle käy simssiä pelatessa usein niin, että yksi lapsista on vaaleahiuksinen, oli vanhemmilla minkäväriset hiukset tahansa. :) Myös Ceuleilla on näin käynyt. Niistä vielä sen verran, että koita jaksaa lukea alusta alkaen (jos sen taat), vaikka teksti on ensimmäisissä osissa mitä on. :) Kiitos taas ihanasta osasta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :) Katrilla varmaan tarkoitit Kristaa, jolla on vaaleat hiukset..Tää on tätä Sims 3:sen perintölogiikkaa, että tyhjästä tulee vaaleat hiukset..Tai mistä tietää, vaikka Kanervon suvussa olisi ollut joku vaaleahiuksinen :) Ceulit pyrin tässä aloittamaan samalla, kun luen noita muita kiinni (mun uus kone on vielä huollossa niin pelaamaankaan en pääse, joten muiden tarinoita on hyvä lähteä kirimään ja keräämään itselle peli-innostusta muiden tarinoista) :D Kiva, että pidit osasta :D

      Poista
  2. Ihanan arkinen osa ;) Toivottavasti tuo Kristan kiukkuilu nyt vähän hellittää. Mukavan realistisen oot tästä tarinasta saanu :) Lapset on ihania <3Tulispa nyt se kauan odotettu poika Vanamoille ;) Eikö saunassa oo se Yritä poikaa-toiminto? Mulla ei oo koskaan siepattu ketään simiä, vaikka vuodenajat on ollu viime marraskuusta asti :( Mutta mukava osa :) (Mainitsen vaan, että et oo vastannu mun kommenttiin osassa 30, mutta eipä tuo paljoa haittaakaan :) )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! Voi olla että Vanamon perhe saa jotain muuta ajateltavaa, kuin Kristan kiukkuilut ;) Kiva, että tarina tuntuu realistiselta, vaikka yritän pitää sen myös simsmäisenä :D Poikaa monet näyttävät toivovan Vanamoille.. Saunassa on juuri tuo Yritä poikaa-toiminta, mutta se ei ihan sataprosenttinen, että poika tulee..Mutta huijaamisena en tuota saunaa pidä :D Mulla tulee ihan puun takaa noita sieppauksia, tosin ei hirveän usein..Mulla taas ei vuodenajat ehdi vaihtumaan, kun tallennus toimii 3 simipäivää.. Uutta konetta huollosta odotan, josko sais taas nuo vuodenajat takaisin toimintaan(tosin uudessa koneessa oli juurikin cd-asema tavallaan rikki, joten simssejä en ole päässyt asentamaan ja peliä testaamaan kuinka toimii)..Kävin vastaamassa myöhemmin kommenttiisi osassa 30, se jäi välistä, ku kommentoin lyhkäsiin(missä pääsee vähemmällä kun paljon tulee kommentteja) välillä jättäen pidemmät kommentit loppuun :D

      Poista
  3. Kiva osa :) toivottavasti Vanamot saa olla rauhassa killsuperssilta. Ja se poika olisi varmaan tervetullut perheeseen, varsinki noitageenit omaava :) itselläni taas tuppaa poikia pelissäni tulemaan jos en vesimelooneita käytä :D ( sitä nimimerkkiä pyytelit nii laitoin vaan jonku) nim. Höplöö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta kommentista Höplöö! :D Nähtäväksi jää, mitä Vanamoilla seuraavaksi tapahtuu ja onnistuvatko pitämään KillSupersin loitolla.. Vanamot näyttää olevan tyttövaltainen suku ainakin nämä pari ekaa sukupolvea..Mutta sekin jää nähtäväksi saadaanko tähän sukupolveen vielä poika :D

      Poista
  4. Oho, en tainnutkaan muistaa kommentoida edellistä osaa lainkaan! :o
    No anyways. Tykkäsin tästä osasta tosi paljon, Aadan muistelu oli kaikessa yksinkertaisuudessaan tosi kiva lisä, kaikkea ei aina tarvitse selittää niin monimutkaisesti tai pitkällisesti ja silti voi toimia hienosti! :)
    Aliensieppaus oli vähän jännittävämpi loppu muuten tapahtumiltaan rauhalliselle osalle, toimii! Joskus sims osaa itsekin järjestää tarinaan juonikuvioita, niin kuin mullekin muuten tässä oikolukua ja julkaisua odottelevassa osassa kävi! :D
    Aadan ja Kanervon suhde on edelleen pysynyt tosi suloisena ja tekstistä oikein huokuu rakkaus ja välittäminen, jota heidän välillään on. Kiva että pariskunta saa lastenhoidon ohella järjestettyä toisilleenkin aikaa, kaksien kaksosten hoitaminen kun varmasti vie todella paljon aikaa!
    Hmm, osan loppu vihjaili vähän jo KillSupersin ilmaantumista pikkuhiljaa takaisin kuvioihin. Rauhallinen arkikin on kivaa ja mukavan rentoa lueskeltavaa, mutta ehkäpä KillSupers keksii tässä jossain vaiheessa pistää vähän kapuloita Vanamoiden perhe-elämän rauhallisesti pyöriviin rattaisiin... 8)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos aivan mahtavasta kommentista! :D Sitä on alkanut itsekin huomaamaan, että pienetkin jutut toimivat kaikessa yksinkertaisuudessaan kummempia selittelemättä(ne välillä kumpuaa vaan tuolta jostain).. Mulla juu tuppaa peli järkkäämään omia juonikuvioita kesken kaiken oman suunnittelun, joita toisaalta on kiva tuoda tarinaan myös..Välillä nuo juonikuviot tulee juuri sopivasti, kun sitä kaipaa(mun oli pakko käydä katsomassa sun osa heti, kun olin kommenttisi lukenut).. Aada ja Kanervo ovat näin ajan myötä toisiinsa yhteen hitsaantuneet..Se jääpi nähtäväksi, mitä KillSupers keksii Vanamoiden pään menoksi :D

      Poista
  5. Ihana! Osa! Upeeta. Päivitystaht vaan nopeemmaks nii ei oo valittamista;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :) Kiva, että tykkäät Vanamoista :D Pyrin pitämään Vanamoissa kahden viikon julkaisutahdin, mutta nyt olen siitä vähän lipsunut(kun oli kipeenä ja kaiken maailman kiireitä oli ennen joulua)..Jos ensi vuonna sais tahtia nopeemmaks, varsinkin jos peli toimii hienosti uudessa koneessa :)

      Poista
  6. Ihana osa! Onneksi löysin LC Vanamon, olen lukenut kaikki osat ja tykkään kaikista tosi paljon! Kävisikö linkitys, voisin linkittää LC Vanamon omaan blogiin?:) Oma Sims 3 blogi. simienmaailma.blogspot.fi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia ihanasta kommentista! :D Hienoa kuulla, että tykkäät Vanamoista (onneksi löysit tänne) :D Linkitys käy ilman muuta! :D Vastalinkkaan, kun päivittelen noita sivun laitoja taas :D

      Poista
  7. Ihanan arkinen osa taas Vanamoilla! Tykkään siitä, että Aada ja Kanervo ovat vieläkin niin tärkeitä toisilleen. Siis, että he rakastavat toisiaan todella paljon kaiken tämän jälkeen!
    Toinen asia, mistä pidän, on sinun kirjoitustyylisi. Se on selkeää ja helposti luettavaa. Antaisin tälle osalle arvosanaksi 9-. Kymppi tulee todennäköisesti sitten, kun tulee se kohokohta. En tarkoita sitä, että odottaisin jonkun perheenjäsenen kuolevan, vaan sitä, että haluan nähdä kuinka hyvin onnistut kuvailemaan jännittävää loppuhuipentumaa. KillSupers ja kaikki. Unohda, olen surkea selittämään! Mutta hyvä osa oli :D
    - Sims3Pelaaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Kiva, että tykkäsit, vaikka osa olikin arkinen.. Aada ja Kanervo ovat ajan saatossa hitsaantuneet tiukasti yhteen..Rakkaus on tuon suhteen väkevä ja kantava voima..
      Hienoa kuulla, että tykkäät kirjoitustyylistäni..Se on kieltämättä aika persoonallinen ja kuvaileva, jota on vaikea lähteä muuttamaan..Tykkään itse lukea sellaisia kirjoja myös, jossa kuvailu on värikästä..Jään jännityksellä odottamaan, mitä tulet pitämään seuraavaksi asioista, joita Vanamoissa tulee tapahtumaan ;)

      Poista
  8. Niin ja vielä lisäkommentit:
    Toivottavasti Krista alkaa rauhoittumaan kiukuiltaan.
    Hienosti sait tuon aliensieppauksen sulautettua mukaan tarinaan. :D
    Ja yksi tärkeä asia: Ehkä se poika on sittenkin vielä tulossa Vanamoille! Jee! :0 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisävastaus:
      Ehkä tuo Krista rauhoittuu kun kasvaa isommaksi (tai sitten ei) :D
      Kiva kuulla, että aliensieppaus sulautui muuhun tarinaan hyvin :)
      Ja mitä poikaan tulee, Aada ja Kanervo ovat nyt kaikkensa yrittäneet, kun saunan maagisuuteen tarttuivat asiassa :D

      Poista
  9. Hmm... mulle tulee kyllä mieleen vähän legacy fazer tästä. yliluonnollisia ja sitten vielä avaruusolentokaappauksia? hyvä osa kyllä ihan oli, mutta todella kaipaisin niitä juonenkäänteitä ja dramaattisia juttuja. ja kill supers voisi tunkea nokkansakin välillä perheen asioihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asiahan ei varsinaisesti kuulu mulle, mutta yliluonnollisuus-jutut (kuten tää KillSupers-järjestö) tuli tähän legacyyn ennen Fazereita ja avaruusolentokaappauksiin ei voi pelaaja itse vaikuttaa, niitä tulee aina välillä :)

      Poista
    2. niin no asiasta voi olla monta mieltä. en itse tiedä kumpaan tuli ensin, aika alkutaipaleellahan lc fazerissa taisi olla jotain avaruusolentojuttua yms. en siis sano että olisi väärin käyttää, mutta tuli mieleen vain! :)

      Poista
    3. Kiitoksia kaikille anonyymeille kommenteista! Mitä tulee LC Fazeriin, niin LC Vanamo aloitti noin puolivuotta aikaisemmin kuin Fazerit ja siihen mennessä, kun Fazerit aloitti oli tarinassa jo yliluonnollisuudet ja KillSupers-järjestö.. Joten mua on matkimisesta turha syyttää..Fazerit on tänne linkattu, mutta en ole koko tarinaa vielä edes aloittanut lukemaan, joten matkiminen on sitäkin kautta ollut mahdotonta..Avaruusoliosieppaukset tulivat Vuodenaikojen mukana ja niitä pelissä aina silloin tällöin tapahtuu..On vaan eri asia laittaako sen tarinaan mukaan vai pitääkö omana tietonaan..Itse olen ne tähän mennessä tarinan juoneen aina jotenkin ujuttanut..Eiköhän meistä kukin tarinan tekijä tee tarinaa mielensä mukaan ja itse saatan kysyä jopa lupaa kirjoittajalta jos se on keksinyt esim jonkun kivan termin, jota haluan tarinassa käyttää..Ja lavastusapua olen kysynyt myös, miten jotkut jutut saa tehtyä..Jatkossa on luvassa jännitystä ja draamaa heti seuraavassa osassa! :D

      Poista
  10. Ufoja! Hehee, ne on hauskoja. :)
    Tää osa oli hyvä ja ihanan arkinen. En osaa oikein muuta sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta kommentista! :) Ufoja juu pukkasee näköjään aina silloin tällöin Vanamoiden talon pihalle :D Kiva kuulla, että pidit osasta, vaikka se olikin arkinen. :D Seuraavassa luvassa arkea ja pieniä lavastuksia :D

      Poista
  11. Tooosi kiva :) Oon seuraillu tätä mutten oo ehtiny koskaan kommentoimaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :D Kiva, että tykkäsit ja vihdoinkin ehdit kommentoimaan :D

      Poista
  12. Ihana osa jälleen <33 Näitä on tosi kiva lukee, ihan millon vaan! :) Jatkoa odotan, toivottavasti saat sen ulos mahdollisimman pian!
    Ps, noi tytöt on kaikki tosi herttaisia :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Hienoa kuulla, että pidit osasta! :D Seuraava osa tulee tänään ulos vielä ja on normaalia pitempi :D Mäkin tykkään noista perheen tytöistä :)

      Poista
  13. http://4.bp.blogspot.com/-wnzUjCd4nkM/UpI_Ftl_FpI/AAAAAAAAD2w/UtNSo_x69Y8/s640/Screenshot-40.jpg
    Mitä ihmeen hilejuttuja tuossa oven vieressä on? .-D Hyvinhän Aada pärjäilee neljän pienokaisen kanssa kotona yksinään Kanervon ollessa töissä. .-) Toivottavasti Krista vähän rauhoittuisi. Uusista vauvoista minulla ei oikein ole mielipidettä, mutta Krista ja Kristiina ovat molemmat tosi ihania. .--) Hui, luulin avaruusolentojen kaappausta ensin KillSupersien hyökkäykseksi, aika erilainen tuo kaappaus kolmosessa kun kakkoseen vertaa. .-D Ei Aadan avaruusmatka ilmeisesti kovin kauaa kestänyt, kun Kanervo ei huomannut kaivata vaimoaan. .-D Eipä tässä taas muuta voi kuin jäädä odottamaan jatkoa. .-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yliopistossa tulee pelottavia laamoja, jotka kai ovat yliopiston maskotteja, jotka tuovat tuollaisia ämpäreitä ovien eteen ja häiritsevät yleistä rauhaa, ärsyttävät yms. Ainakin minusta. Ilmeisesti hilejutut tulevat toisesta ämpäristä, joka on kai uudempi.

      Poista
    2. Kiitos paljon Kasalle ihanasta kommentista! :D Kuten Vivy kävikin hienosti kertomassa, on tuo hilejuttu ämpäristä peräisin, joita Yliopistomaskotit tuovat tallennuksen alussa kotiovelle..Ja hileet tulee uudemmasta ämpäristä..Mulla nuo maskotit ei ole ärsyttäviä,kuten Vivy sanoi..Krista rauhoittunee varmaan viimeistään, kun kasvaa koululaiseksi..Uusiin vauvoihin ei ole päässyt vielä niin sisälle, jotta niistä mielipidettä tulisi..Jahka kasvavat taaperoiksi, pääsee niitäkin lähemmäs tarinassa..Sieppaus on juu paljon erilaisempi kolmosessa mitä kakkosessa(taivaalle ilmestyy tähtiä ja simit juoksee niitä katsomaan ja sitten kyseinen valo muuttuu alukseksi ja valoputkeksi)..Aadan matka ei kestänyt kauaa(jos muistan oikein niin Joonatanin sieppaus kesti kauemmin kauan sitten)..Jatkoa tulee pian! :D

      Poista
  14. Ihana osa! <3 Ei haittaa yhtään että oli arkinen, koska niitäkin on välillä kiva lukea. ;)
    Toivottavasti pian kuuluisi taas jotain KillSuperseista. Ilmeisesti jotain sen tapaista on tulossa, kun tossa osan alussa kerroit että juonenkäänteitä on luvassa.
    Seuraavaa osaa idotellessa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Hienoa, ettei arkinen osa haitannut ja että niitäkin on välillä kiva lukea..Arkiset osat mun taholta voi vaikuttaa ettei niissä tapahdu mitään, mutta voivat silti sisältää pieniä vinkkejä sieltä täältä tulevaisuudesta..Juonenkäänteitä on jatkossa luvassa ja nähtäväksi jää, kuinka KillSupersit niihin liittyvät ;)

      Poista
  15. Tosi ihana osa... Osaat hyvin kuvailla kaikkia ihan arkisiakin asioita! Jään taas odottamaan seuraavaa osaa ja toivottavasta perheeseen ei nyt synny avaruusolentolasta, vaan ihan normi poika:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Hienoa kuulla, että pidät kuvailevasta kirjoitustyylistä, arkea on jotenkin haastava kuvailla.. Alienia Aada ei voi saada, kun miehet vaan voi kolmosessa tulla raskaaksi aliensieppauksessa, mutta kaikkensa ovat Aada ja Kanervo yrittäneet poikalapsenkin eteen..Jääpi nähtäväksi saavatko vielä pojan perheeseen :D

      Poista
  16. Kommentointi valui vähän myöhäiseksi, osan luin jo aikoja sitten. :D

    Söpöjä lapsia ja voisi itsekin hommata tuon saunan jostakin. Osan arkisuus taas, no ehkä se oli hieman puuduttavaa, mutta odotan kyllä innolla jännitystä Vanamoille.

    Ja nauroin kun huomasin Fazereistakin kommenteissa puhuttavan. Joten, oma mielipiteeni asiasta on: Tottakai saa tehdä juuri sellaisen tarinan kuin haluaa, ei tuossa ollut mitään matkimista. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :D Kiva, että kommentoit näin myöhäisessäkin vaiheessa :D Tuo sauna on musta tosi ihana, se löytyykin nykyään melkein joka talosta, johon simini asutan.. Tää osa oli nyt arkinen, mutta mulla usein rauhallinen vaihe edeltää ennen rytinällä tapahtuvia juonenkäänteitä, joten seuraavassa onkin luvassa mielenkiintoisia ja jännittäviä juonenkäänteitä..
      Juu Fazerit oli päässy mukaan kommentteihin, enkä oikein sävystä pitänyt, kun melkein matkimisesta syyttivät..Taitavat olla sun vakkarilukijoita tai löytäneet Fazerit ensin ja Vanamon myöhemmin.. Eihän tässä Vanamoissa ole Fazereita matkittu mihinkään suuntaan, kun en edelleenkään ole saanut aikaiseksi aloittaa Fazereita(anonyymien syyttely ei tuonut aloittamisen kynnystä yhtään pienemmäksi)ja Vanamoita oli kirjoitettu jo monta osaa ennen kuin Fazereita oltiin edes aloitettu..Ja mulla on tapana käydä tarinan kirjoittajilta kysymässä lupa, jos haluan käyttää jotain juttua, joka voi viitata matkimiseen..Mutta kukin tehköön näköistänsä tarinaa :D

      Poista
  17. Kivaa, ufoja! Tai no, ei varmastikaan Vanamoiden mielestä =:xO.
    Mukavaa katsella perheen arkea. Tytöistä olisi varmaan mukavaa, jos perheeseen tulisi myös poika. Mutta entäpä jos tämä onkin alien...?
    Innolla jään odottamaan =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Ufot käyvät näköjään aina välillä Vanamoiden talon pihalla..Aada taisi moisesta vähän järkyttyä..Kiva, että perheen arkeakin on kiva seurata.. Alienia Aada ei voi saada, kun miehet vaan voivat tulla aliensieppauksessa raskaaksi ja saada alienvauvan..Mutta kaikkensa ovat Aada ja Kanervo yrittäneet myös poikalapsen eteen..Saapi nähdä kuinka sen kanssa käy ;)

      Poista
  18. Awwww :3 ihana osa taas! Vaikka tässä osassa ei tapahtunut näköjään mitään sen kummempia, oli tätäkin tosi ihanaa lukea! Jatkoa odotan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :D Tää osa oli kieltämättä rauhallisempaa tyyppiä ja perheen arkea kuvaili suurimmaksi osaksi, mutta eihän joka jakson tarvitsekaan olla tiukkaa toimintaa täynnä(rauhallinen vaihe voi valmistella lukijoita siihen ja antaa pieniä vinkkejä sieltä täältä tulevasta) :)

      Poista
  19. Uuu! Awesome osa! Mietin tässä, että jospa seuraava lapsi olisikin alien.. :) Nimittäin mullakin joskus ufo on siepannut simin, ja tuloksena sim saa alienvauvan! :DD No kuitenkin, odotan jatkoa iinnolla! ;* :33 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mahtavasta kommentista! :D Valitettavasti naiset eivät voi saada simssissä alienvauvaa, elleivät itse ole alieneja.. Aliensieppauksissa mies voi tulla raskaaksi (en muista kuinka suurella todennäköisyydellä, mulla ei oo vielä koskaan tapahtunut sitä pelissä, että mies tulee raskaaksi sieppauksen jälkeen) ja saada alienvauvan..Mutta olishan tuo kiva juonenkäänne tarinaan, jos joskus mies tulis siepatuksi :D Jatkoa tulee pian :)

      Poista
  20. Hoo, jännittävä lopetus :> Liittyvätköhän avaruusolennot nyt sitten jotenkin KillSupersiin... :O Se jää varmasti nähtäväksi.
    Mukavaa oli lukea Vanamoita pitkästä aikaa. Heidän arkensa on jotenkin ihanan simsmäistä, ja silä tarkoitan nimenomaan sitä, että vaikka tarinamuotoisena tätä legacya teetkin, niin simien olemus pysyy kuitenkin sellaisena kuin se on pelissäkin - mikä on vain mukavaa vaihtelua :3
    ”Kirottuja kaikki uhmaiät. Toivottavasti tytön murrosikä on sitten helpompi." Voi Aada, luulenpa ettei niin tule käymään :D Kanervon ja Aadan keskustelut ovat mukavan luontevia ja on hyvä, että pari puhuu asioistaan niin avoimesti.

    Jatkoa odottelen taas : >

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Sulla on ihania spekulaatioita, mutta jääköön nähtäväksi kuinka oikeaan osuvat ;) Juu pyrin pitämään simit tarinassa simsmäisenä, vaikka tarinamuotoisena tätä teenkin..Onhan tää kuitenkin pelillä tehty enkä jatkuvasti halua olla käyttämässä lavasteita tai poseja..Järkevässä suhteessa kaikkea pikkaisen :) Kiva, kun tykkäät Aadan ja Kanervon keskusteluista..Pyrin niillä tuomaan tarinaan realistisuutta ja sitä arjen huumoriakin :D

      Jatkoa tulee pian! :D

      Poista
  21. Jee! <3 Ihana osa -tottakai- :) Jatkoa odotan!! :33

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista! :D Hienoa kuulla, että pidit osasta :D Jatkoa tulee pian :)

      Poista