keskiviikko 15. tammikuuta 2014

33. On elämä laina


Vanamot ovat täällä taas uusin kujein! :) Seuraavaksi en vielä tiedä, koska tulee tarinan varsinainen osa, sillä teen seuraavaksi extran ja tarinaan liittyvät olennaiset jutut ovat vielä auki. Mutta tässä osassa jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin ja tarinassa on kaikkien toivomaa draamaa ja pieniä yllätyksiäkin. Lukuiloa kaikille! :D


Se oli elämäni järkyttävin näky tähän asti. Tuntui kuin sydämeni olisi pysähtynyt, kun näin rakkaani makaamassa verilammikossa liikkumattomana talomme eteisessä.


Riensin mieheni luo ja kumarruin hänen ylle. En pystynyt pidättelemään enää kyyneleitä, jotka kirvelivät silmissäni. Pelkäsin koko ajan pahinta.


Nostin käteni kohti Kanervon kaulaa kokeillakseni, tuntisinko enää mieheni pulssia. Koin suurta helpotusta, kun tunsin mieheni pulssin lyövän heikosti.


Pulssia tarkkaillen yritin saada Kanervoa palaamaan tajuihinsa.

”Kulta herää! Mitä tääl on tapahtunut? Kuka tän teki sulle?” melkein huusin.

Lopulta Kanervo yskähti. 


Nostin Kanervon syliini ja juttelin, mitä mieleeni tuli. Samalla tunsin oman pulssini lyövän ainakin kahtasataa tai siltä se ainakin tuntui. Olin paniikissa ja pelkäsin rakkaani puolesta.

”Rakas, älä jätä mua! Mä tarvitsen sua.. Ja tytöt tarvitsevat sua” puhuin ja yritin saada miestäni puhumaan.

”Kuka tän teki?” kysyin uudestaan itkun keskeltä.


Kanervon suu aukeni hiukan ja hän hengitti raskaasti.

”KillSupers” sanoi Kanervo heikolla ja ähisevällä äänellä.

”Mä vielä kostan niille” vannoin kovana.

”Älä rakas.. Ne kostivat sen taian, jonka teit julkisella paikalla. Ja mun sukuni takia.. Avaruusoliosieppaus paljasti meidän olinpaikan” kertoi Kanervo raskaasti ja katkonaisesti.


”Mä rakastan sua! Muista se aina” kuiskasi mieheni uupuneena.

”Ei, sä et saa jättää mua! Mä en pärjää ilman sua! Mäki rakastan sua ja vain ainoastaan sua aina ja ikuisesti!” sanoin itkun ja järkytyksen välissä.


”Pidä huolta lapsista ja suojele niitä kaikelta pahalta.. Älä anna pahalle valtaa vaan pysy rakastavaisena äitinä lapsille.. Sun sydän on täyttä puhdasta kultaa, älä anna pahan pilata sitä” rakkaani sanoi vielä.

”Mä pidän huolen lapsista ja kerron, kuinka rakastava isä heillä oli. Mun sydämessä ei tuu koskaan enää olemaan paikkaa kenellekään muulle. Oon aina ja ikuisesti vaan sun” sanoin nyyhkyttäen.

”Mäkin rakastan sua aina. Me nähdään vielä” sanoi Kanervo ja painoi silmänsä kiinni.

Pahin pelkoni oli toteutunut. Olin menettänyt sen kaikkein tärkeimmän ja rakkaimman, elämäni valon, Kanervon.


Laskin rakkaani varovasti lattialle. Rojahdin maahan ja romahdin täysin. Itkin ja olin shokissa. Kaikki kauniit yhteiset hetket Kanervon kanssa tulvivat mieleeni.


 Vielä kaksi päivää sitten olimme olleet onnemme kukkuloilla ja vietimme ihanan illan yhdessä. Onneksi en silloin tiennyt, että joudun liian pian luopumaan hänestä.


Luopuminen tuntuikin kaikista kamalimmalta. Miten pärjäisin tyttöjen kanssa? Surettaa myös vatsassani olevan vauvan takia, joka ei saanut mahdollisuutta tuntea isäänsä ollenkaan.


Mieleeni palautui ensimmäinen yhteinen yömme. Tai se, mitä Kanervo oli siitä kertonut. Se yö liitti meidät yhteen tähän päivään asti.


 Muistin myös, kuinka silloin Twinbrookissa tapasimme pitkästä aikaa sitten teiniaikojen. Tuijottelimme toisiamme puistossa, kunnes menin tekemään lähempää tuttavuutta. Nyt tuntuu, kuinka tuo tapaaminen sattumalta oli tarkoitettu. Se oli kohtalo.


 Kanervo sai minut tavattuamme puistossa ylipuhuttua uimaan rannalle kanssaan. Minua huvitti, kun muistin, kuinka tuona iltana sovimme, että tapaisimme toisiamme rennosti alkuun ilman suuria sitoumuksia. Toisin kuitenkin kävi.


Meidät sitoi yhteen lopullisesti se ilta, kun kävimme bilettämässä Ryminässä. Silloin tuli juotua vahingossa vähän liikaa, mutta en kadu sitä kuitenkaan. Sinä iltana tajusin rakastavani Kanervoa ja mopo lähtikin silloin käsistä kohtalokkaasti samana yönä. Silloin Kristiina ja Krista saivat alkunsa.


Tunsin vauvan potkivan vilkkaasti vatsassani. Ihan kuin vauva tietäisi ja aavistaisi, että jotain kamalaa oli juuri tapahtunut. Vajosin yhä syvemmälle muistoihini.


Olimme asuneet vasta vähän aikaa yhdessä, kun Kanervo päätti kosia minua. Kosinta oli jotain, mitä samalla pelkäsin, koska en ollut yhtään varma suhteestamme ja pienet asiat Kanervossa silloin vielä häiritsivät. Ne treffit olivat kuitenkin elämäni ihanimmat elokuvineen ja ravintolakäynteineen. Kuuntelin lopulta sydämeni ääntä ja vastasin myöntävästi kosintaan.


Muistot kulkeutuivat kosinnasta häihimme. Silloin lupauduimme toisillemme ja pidimme häävalamme aina tähän päivään asti. Häät olivat hyvin meidän näköisemme ja kävimme myös häämatkalla heti häiden jälkeen.


Nousin lopulta lattialta ylös. Kaksoset tulisivat pian koulusta kotiin ja minun täytyisi pystyä kertomaan tytöille perhettämme kohdannut suru-uutinen.


Ajatellessani asiaa, miten tytöille kertoisin, sai minut taas itkemään hysteerisesti. Tuntui kuin tätä ei tapahtuisi minulle vaan jollekin muulle ulkopuoliselle simille.


Lopulta Herra Tuomio saapui eteiseemme noutamaan Kanervoa. En olisi halunnut luopua miehestäni.


Yhtäkkiä Herra Tuomio osoitti minua sormellaan, kun katsoin häntä sormieni lomitse.

”Ikävää, että jälleen tapaamme näissä merkeissä. Minä en tule noutamaan Aada sinua tai muita perheenjäseniäsi vielä pitkään aikaan, mikäli huolehdit asioista jatkossa. Muuten en voi luvata, onko seuraavaksi vuorossa sinä tai joku lapsistasi. Seuraavaan kertaan taas” sanoi Herra Tuomio ja jätti rakkaani uurnan mennessään eteiseemme.


Seuraavat päivät kuluivat kuin sumussa. Suru oli ottanut vallan niin minusta kuin lapsistanikin. En olisi voinut uskoa, kuinka pahalta ja raskaalta mieheni menettäminen tuntui. Nyt minulla olisi vain kauniit muistot jäljellä, joita vaalia ja yhteiset lapset muistuttamassa Kanervosta.


Kävimme lähes joka päivä Kristan ja Kristiinan kanssa Kanervon haudalla, joka sijaitsi talomme sivupihalla. Krista ja Kristiina järkyttyivät pahasti isänsä poismenosta ja olivat muutaman päivän pois koulusta. Heidän oli vaikeaa käsittää, miksi näin oli tapahtunut, mutta tiesin, ettei lapset ymmärtäisivät vielä koko totuutta, joten olin kertonut heille mukaillun  tarinan tapahtuneesta. Totuuden kertoisin sitten, kun olisi oikea aika.


Pienemmät kaksoset Katri ja Katariina eivät tainneet oikein tajuta isänsä poismenoa. Eivät ainakaan osanneet surra, mutta ihmettelivät, miksi isi ei koskaan vastannut heidän itkuihinsa enää.


Lopulta pari viikkoa Kanervon kuolemasta alkoi taas tuntua, että elämä voittaa taas. Krista ja Kristiina kävivät taas innokkaasti koulua ja touhuivat iloisina pihalla iltapäivisin.


Kristiina vajoi usein ajatuksiinsa liukumäen huipulla ja tuijotti tyhjyyteen. Olisin halunnut tietää, mitä tytön mielessä pyöri, mutta uskoin hänen tulevan kertomaan, jos se olisi jotain vakavaa.


Krista teki mielellään läksyjään pihalla auringon paisteessa. Tehtävien teko sujui välillä helposti ja oli nopeasti valmis, mutta joskus tehtäviä tehtiin yhdessä pöydän ympärillä. Tuntui itsestänikin, että koulunkäynti oli vaikeutunut sitten omien opiskeluaikojen.


Kristiina puolestaan teki läksyjä mielellään sivupihallamme isänsä haudan lähettyvillä. Ehkä hän tunsi näin olonsa turvallisemmaksi tai niin ainakin oletin.


Oma olonikin oli helpottanut ja tartuin sen kunniaksi kitaraan. Olin päättänyt säveltää laulun särkyneestä sydämestä kuin terapiana suruprosessista.


Kesken sävellysprojektin tunsin vatsassani tutun ja viiltävän kivun. Tiesin synnytykseni käynnistyneen. Soitin nopeasti lastenhoitajan paikalle, jotta pääsisin lähtemään sairaalaan synnyttämään.


Lentäessäni luudallani kohti sairaalaa muistelin Kanervon kanssa käytyä keskustelua lasten nimistä. Joutuisin taas synnyttämään yksin, mutta nimiasiassa kunnioittaisin mieheni toiveita.


Kävelin kohti sairaalan ovia mietteissäni. Mielessäni pyöri suunnitelmat, jotka olin päättänyt toteuttaa synnytyksen jälkeen. Ensin minun oli kuitenkin ponnistettava lapsi maailmaan.


Synnytyksessä koin taas yllätyksen. Tällä kertaa olin oikeasti toivonut, että lapsia olisi ollut vatsassa vain yksi, mutta toisin kävi. Sain taas kaksoset, joita kannoin korissa vihdoinkin kotiin. Minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka tulisin pärjäämään kuuden lapsen kasvatuksessa.


Päästyäni kotiin nostin korista ensin kaksosista nuorimmaisen, joka oli tyttö. Hän sai nimekseen Katja ja lääkärin arviolta temperamentti viittasi vauvan olevan taiteellinen ja nero. Vein Katjan makuuhuoneeseen sänkyynsä ja palasin korin luo.


Nostin korista seuraavaksi kaksosista vanhemman, joka oli hartaasti toivottu poika. Annoin pojalle nimen Aleksi Kanervon toiveen mukaan, että pojan nimen tulisi alkaa A:lla. Aleksi lumosi minut sairaalassa jo helppoudellaan ja lääkäri totesi pojan temperamentin viittaavan vauvan olevan sikeäuninen ja tarkkasilmäinen.


Tästä eteenpäin Aleksi tulisi olemaan elämäni ainut mies. Olin päättänyt, että en enää rakastuisi kehenkään, jotta en enää satuttaisi ketään. Seuraavaksi toteuttaisin suunnitelmani, jonka olin päättänyt mieheni kuollessa käsivarsilleni. Lähtisimme lapsien kanssa KillSupersia pakoon taas.








Tällaisiin tunnelmiin päädyttiin.. Kanervolle sanottiin nyt hyvästit, mutta mielenkiinnolla nähdään, kuinka perheen arki lähtee käyntiin.. Mihin kaupunkiin Vanamot lähtevät KillSupersia karkuun? Sitä ei vielä kirjoittajakaan tiedä ;D Vanamoille jatkoa saadaan toivottavasti helmikuun aikana, mutta ennen varsinaista osaa julkaisen taas extran välillä :) Mitä piditte osasta? Kommenttinne ovat taas enemmän kuin tervetulleita :D




42 kommenttia:

  1. Eikä! Kanervooo!! Täytyy myöntää, että itkin hysteerisesti... mut oli hyvä osa silti ;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentistasi! :D Ei ollut tarkoitus itkettää lukijoita, mutta hienoa, että pidit kuitenkin osasta :D Tätä oli aika haikeaa kuvata, kun en tykkää hahmojen tapattamisesta...

      Poista
  2. Voi eiii!! Kanervooo! Wääh! Hieno osa jälleen kerran. Ja voi kuinka mahtavaa, jälleen kaksoset. Innolla odotan kuka lapsista tulee perijäksi. Pian jatkoa! :)
    ~ Pipari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Kanervolle jouduttiin sanomaan nyt hyvästit, mutta tuli perheeseen vielä lisää lapsiakin ja erityisesti se paljon ja hartaasti toivottu poika.. Mäkin odotan kuka lapsista mahtaa tulla perijäksi.. Mulla on sellanen kutina, että järjestän perijästä tällä kertaa äänestyksen, koska ehdokkaita on niin monta :D

      Poista
  3. Eiiiiiiiiiiiii Kanervooooooooo ;-;;-;Voin kuvitella miltä Aadasta tuntuu samoin kun muista :( Tarinaa on mielenkiintonen seurata kun muutetaan sopivan useasti mutta ei liian usein. Muuten, en nyt muista mistä kaupungista Kanervo on tullut mukaan Vanamoihin t: Höpölöö

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon hauskasta kommentista! :D Kanervolle sanottiin nyt hyvästit, mutta täytyy myöntää, että pelaaminen käy nyt mielenkiintoiseksi, kun lapsia vilisee talossa..Mäkin tykkään perhettä muuttaa kaupungista toiseen, sillä saan sillä tavalla pidettyä mielenkiinnon tarinaan, kun maisemat vähän muuttuvat..Kanervo tuli mukaan tarinaan Twinbrookista, sieltä, mistä koko tarina alkoi :)

      Poista
  4. Mä olen välillä tosi laiska tekstien lukija ja nytkin katselin vain kuvat. (Olen myös töissä, joten luen tuon paremmalla ajalla uudestaan) Hyvin olet kuitenkin suunnitellut tuon, sillä uskoisin, että tarina tuli aika hyvin ilmi ilman lukemistakin, kuvat oli tosi hyvin otettuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :D Kivaa saada palautetta välillä kuvistakin.. Niihin itse kulutan paljon aikaa(varsinkin niiden muokkauksessa, jos on tietty visio, minkälaisen kuvan haluaa olevan).. Itse suunnittelen aina tarkkaan, mihin kohtaan kuvat osassa sijoittuvat ja sitten vasta kirjoitan tekstin.. Kuvat vaikuttaa myöskin mulla siihen, kun uusia tarinoita tulee, herääkö kiinnostus vai ei..Toivottavasti jaksoit myös myöhemmin lukea osan läpi :)

      Poista
  5. Voi ei Kanervo ! :( jatka pian :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :D Sinne meni Kanervo ja jatkoa tulee toivottavasti pian (sormet jo syyhyää päästä pelaamaan perheellä) :)

      Poista
  6. NO WAY! Kanervo!!!! :'( Kun luin tota tekstiä tuli sellanen olo ku Synkkis olis sanonu et Kanervo ei kuolekkaa... Mut ei siin sit käynykkää niin ku luulin. Harmi sinänsä. Nyt siis nähdään Vanamoilla kuuden lapsen yksinhuoltaja, toivottavasti lapset ymmärtävät asian, eivätkä ole niin kamalan kenkkuolevia jatkossa! Hyvä osa oli! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Tuolla Synkkiksellä taitaa olla monta nimeä(itse en koskaan muista oikeaa, joten hän on tarinassa esiintynyt Herra Tuomiona ja Noutajana).. Kanervolle sanottiin nyt hyvästit(oli eka kerta, kun tapatin hahmon tarkoituksella, joka oli aika haikeaa itsellekin).. Vanamoilla tullaan jatkossa näkemään sanomasi mukaan kuuden lapsen yksinhuoltaja ja todennäköisesti lapset pääsevät tarinassa keskiöön.. Kiva, että tykkäsit osasta! :D

      Poista
  7. O-ou, tulee olemaan aika rankkaa sullakin pelata, kun on vain yksi aikuinen sim ja 6 lasta, joista vielä neljä on taaperoita ja vauvoja. :DD Kahdesta vanhimmasta ei oo hirveästi apua, kun ei lapset hirveästi simsissä pysty lastenhoitoon osallistumaan.

    No joo, aika rankkaa tulee olemaan Adalla kasvattaa tuollaista lapsikatrasta yksin. Kun olisikin vielä ihan normaali perhe, mutta kun vielä lisäksi on tuo kamala KillSupers... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta kommentista! :D Juu haastavaksi varmaan tuo pelaaminen muuttuu, täytyy suunnitella tarkkaan, mitä osissa tulee tapahtumaan.. Onneksi nuo lapset myös kasvavat, joten kasvuja nähdään varmaan jo seuraavassa osassa(olettaisin näin että joko taaperot kasvaa tai sitten vauvat).. :D

      Poista
  8. Muuten linkkilistalta puuttuu tää 33 osa. Huomasin vaan kun katoin linkkilistaa... mutta:

    Tosi dramaattista! Oli lähellä, ettei tippa tullut silmäkulmaan.
    Voi ei! Taas kaksoset! Tällä kertaa ei molemmat ollu tyttöjä, vaan saatin poikakin tähän perheeseen. Kiinnostavaa nähdä tulevaisuudessa, mitä tämä Aleksi tuumaa, kun sillä onkin 5 siskoa!
    Ja kertooko Aada (Ada) ? kaikille muillekin lapsille miehensä kohtalon? Jännittää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Mä laitoin tuon osan jälkeenpäin linkkilistaan, kun en jaksanut osan julkaisun yhteydessä niitä laittaa(julkaisu meni vähän myöhäseen) ja ilmoittelin muiden bokseihin myös vähän jälkijunassa osan ilmestymisestä..
      Hienoa kuulla, että osa herätti tunteita! :) Taas tuli kaksoset (Aadalla on hedelmöityshoidot ja näköjään vähän turhan hyvin toimii, sillä Alinallakin oli, mutta sai vain yhdet kaksoset), mutta onneksi tuli poika..Eihän sitä tiedä, vaikka Aleksista tulisi siskojen lellikki :D Ja tulevaisuudessa nähdään, keille kaikille Aada tulee kertomaan totuuden miehensä kohtalosta ;) Jännittää itseäkin, kun en ole sitä vielä suunnitellut ollenkaan :D

      Poista
  9. Oi kaksoset TAAS! Yh, Good bye, Kanervo. Mutta kerrankin poikalapsi! Ja hitsin KillSupers :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Juu kaksoset taas jälleen kerran(parahdin pelatessa ääneen kun Aleksin syntymän jälkeen tuli toinenkin ilmoitus ja tyttölapsesta kaiken huipuksi) :D KillSupersin toimesta jouduttiin sanomaan Kanervolle hyvästit(lukijat halusivat KillSupersia enemmän kehiin, joten sitä myös saivat), mutta eiköhän perhe tuosta eteenpäin porskuta :D

      Poista
  10. Ihan kamalan surullinen osa! Mut, todella hyvä ja todella kiva, kun tuli taas kaksoset, toivottavasti tulet pärjäämään heidän kanssaan hyvin. Onnea peliin ja toivottavasti kirjoitat taas pian. Nyyh, Kanervo!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Osaa oli haikea tehdä, mutta hienoa kuulla, että tunteet välittyi sinne lukijoille tekstistä :) Kaksoset tuli taas jälleen kerran(ehkä seuraavalla sukupolvella ei enää ole hedelmöityshoitoja), mutta eiköhän Aada selviä lasten kanssa (itsellä taitaa tulla kiire pelissä).. Kanervolle jätettiin nyt hyvästit.. Ja kirjoitan ja pelailen niin pian kuin mahdollista :D

      Poista
  11. Tosi hyvä osa taas! Oli kyllä surullista kun Kanervo kuoli, mutta uskon, että Aada kostaa KillSupersille vielä! Jatkoa innolla odottaen!!! <3 ;))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :) Kiva, että tykkäsit osasta! Kanervon kuolema tarinassa oli surullista tehdä, mutta katsotaan, miten Aada pärjää jatkossa ilman Kanervoa.. Ja mitä kostamiseen tulee, voihan olla, että Aada istuttaa kostonsiemenen perijään, joka jatkaa taistelua KillSupersia vastaan.. Mene ja tiedä :P Hauskoja arvailuja sulla kuitenkin, itsekin arvelen, kun en ole suunnitellut tarinan jatkoa vielä kovin pitkälle niin yksityiskohtaisesti vielä.. Jatkoa tulee pian! :D

      Poista
  12. Voi ääääää Kanervo ;_; Meinasin pillahtaa itkuun lukiessani, mikä taas kertoo miten ihanan tunteentäyteisesti ja elävästi olit onnistunut luomaan Kanervon kuoleman. En kestä D: Voi Aada-raukkaa, kuuden lapsen hoitaminen yksin tulee varmasti olemaan rankkaa, mutta toivottavasti se pystyy siihen D:
    Voi kamala miten surullinen osa, ja samalla niin ihana! Tykkäsin tosi paljon, teksti oli jotain niin laadukasta :3
    Mahtavaa työtä Nelskutin! :)

    -banssu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos upeasta kommentista! :) Sait mut tosi hyvälle mielelle ja innostumaan niin pelaamisesta kuin kirjoittamisestakin :D Hienoa, että teksti vetosi tunteisiin ja oli onnistunut tuossa Kanervon kuolema kohdassa.. Aada varmasti pystyy huolehtimaan kuudesta lapsesta, sen verran selviytyjän tyyppinen nainen on kyseessä(oikea leijonaemo).. Ihanaa saada hyvää palautetta tekstistä, lämmittää mieltä kovasti! :D

      Poista
  13. Nyt vasta sain aikaiseksi kommentoida :D No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
    Todella hyvä osa! Surullista kun Kanervo kuoli, mutta tulipahan jännitystä tarinaan ( itkin ku Kanervo kuoli :D)
    Mut hyvä ku tuli taas kaksoset! Mitenköhä mahtaa Aadan käydä kuuden lapsen kanssa...? Mahtaa Aleksilla olla yksinäistä perheen ainoana miespuolisena kuuden naisen kanssa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Mäki välillä kommentoin muiden tarinoita myöhään, joten ei se mitään :) Kiva, kun pidit osasta, vaikka se vähän surullinen olikin Kanervon kuoleman vuoksi..Jännitystä se varmaan toi tarinaan, joka on hyvä juttu.. Kaksoset tulivat taas(vaikka olis sieltä voinut mun puolesta tulla vaihteluksi vain yksikin tai sitten poikakaksoset) ja Aadan täytyy nyt selvitä kuuden lapsen kasvatuksesta :D Eihän se Aleksi välttämättä yksinäiseksi jää, hänestä voi tulla vaikka siskojen lellikki ja koulusta toivottavasti löytää aikanaan kavereita.. :D

      Poista
  14. Joskus kauan sitte tän blogin löysin ja kai mä yhden postauksen kerkesin lukea, olin jo unohtanu tän ja löysin tässä pari päivää sit uudestaan, ja ny luin tässä parissa päivässä nää kaikki postaukset läpi :D Nyt kai pitäisi sitten lukijaks liittyy, etten hävitä tätä blogia ihan heti ^^ Omaan Sims-blogiini ei sisälly pitkiä tarinoita, yleensä postauksissa on noin 100 kuvaa, aika kuvapainotteisia postauksia. Jos haluut käydä kattoos, niin linkki ois elamaonsims3.blogspot.fi
    Jännästi muuten Herra Noutaja muuttuikin nyt Herra Tuomioksi ~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :D Hienoa, että löysit tämän blogin uudestaan ja jaksoit lukea kaikki postaukset läpi :D Ryhdy vaan lukijaksi niin blogi ei taas ihan heti unohdu.. Täytyy käydä kurkkimassa joku kerta sun blogia, sillä ei-tarinallisia on kiva lukea tarinoiden vastapainoksi :D Synkkis(vai mikä lie tuo kuolleiden hakija oikealta nimeltä onkaan) on tyyppi, jonka oikeaa nimeä en koskaan muista, joten tarinassa olen nimittänyt häntä sekä Noutajaksi, että Tuomioksi, jotka kuvaava aika hyvin tyypin toimintaa(tällä kertaa hän ohjeisti Aadaa tarinassa, jotta odottamattomilta tuomioilta vältyttäisiin) :D

      Poista
  15. Eihh:'(....Miks Kanervon piti kuolla?!
    Ja mitenköhän Aada pärjää kuuden lapsen yksinhuoltajana:-(Mut oli kyl jännä ja dramaattinen osa:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :D Hienoa, että tarinaan tuli lisää sitä lukijoiden toivomaa jännitystä ja draamaa(hauskaa, että onnistuin siinä) :) KillSupersin rankemmasta esiintulosta johtuen Kanervo kuoli..Saapi nähdä ottiko Aada tapahtuneesta opikseen :D Ja toivottavasti pärjää kuuden lapsen kanssa (mulla varmaan on hetken pientä kiirettä pelissä) :D

      Poista
  16. KANERVO! Wyäääääh! ;(
    Mutta miten ihmeessä noita kaksosia sinulla tulee? /=) Kun Aada tuli sairaalasta korin kanssa, aloin ihmettelemään, miten sim pystyi saamaan kolme kertaa perätysten kaksoset! Onneksi tuli muuten Aleksi, sopivaa vaihtelua tuohon tyttöperheeseen =) Onko Aadalla hedelmöityshoidot vai kulkeeko kaksoset vain suvussa?
    Innolla (vaikkakin ehkä surumielisesti Kanervon vuoksi) odottelen seuraavaa osaa!

    P.S. Muuttavatkohan Isla Paradisoon? Vai kenties Appaloosa Plainsiin, Aada tapaisi ehkä siellä sukulaisiakin ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta kommentista! :D Sinne meni nyt Kanervo.. Mä vähän jo itsekin ihmettelen, miten noita kaksosia tulee kuin liukuhihnalta perheeseen..Aadalla on kyllä hedelmöityshoidot(laitoin ne aika aikaisessa vaiheessa sille, kun Alinallakin oli, mutta se sai vaan yhdet kaksoset), mutta se ei kyllä itsessään selitä, miten niitä voi tulla kolme kertaa peräkkäin..Varmaan sijoittuu tuo asia pelin yllätyksiin.. Aleksi tuo kyllä vaihtelua pelaamiseen, kivaa pelata poikalapsellakin välillä :D Hauskoja arvailuja sulla noista kaupungeista..Isla Paradiso oli mulla harkinnassa, mutta se ei tällä uudellakaan koneella toiminut kuin olisi pitänyt(en saanut sijoitettua omatekemiä simejä kyseiseen kaupunkiin, kaatui aina, kun olisi pitänyt sijoittaa perhe taloon asumaan, mutta pelin valmiilla perheellä onnistuin myös Isla Paradisoa testaamaan) ja Appaloosa Plainsissa olisi kyllä puolensa mitä sukulaisiin tulee, mutta se on niin lemmikkikeskeinen ja mulla perhe on lähes täynnä, joten en perhettä sinnekään sijoita :D

      Poista
  17. Näinhän tässä sitten kävi.. .-s Onneksi pari ehti jättää hyvästit ja Kanervo sai varoitettua Aadaa KillSuperseista. Kaikessa kurjuudessaan veriroiskeet olivat hienoja. .-D Lapsiraukat, ikävää menettää toinen vanhempi noin nuorena. .-( Varmaan ihan hyvä, että Aada kertoi vääristetyn tarinan tapahtuneesta, olisi vain syntynyt enemmän hämminkiä surun keskelle. Krista ja Kristiina saattavat tosin ihmetellä äkkinäistä muuttoa, joutuukohan Aada kertomaan sukunsa historian tällä kertaa jo vähän aikaisemmassa vaiheessa lapsille..? Hui kamala noiden vauvojen kanssa, kolmannet kaksoset peräkkäin. .---D Voiko tämä enää olla mahdollista? .-D Jään jatkoa odottamaan. .-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanan pitkästä kommentista! :) Kanervo ja Aada ehtivät onneksi jättää hyvästit ja Kanervo ehti varoittamaan KillSupersista, niin Aadaa ei jäänyt pahemmin kaivelemaan syyt siihen, miksi Kanervo kuoli..Veriroiskeista sen verran, että lattialla olevat on ladattuja, Kanervon paidassa olevat omaa käsialaa(piti käydä katsomassa html-värikoodeja, jotta niistä tuli saman sävyisiä).. Dramaattisesti lapset menettivät toisen vanhempansa, mutta eiköhän lapset ajan kanssa siitä selviä..Kristalle ja Kristiinalle Aada varmaan keksii jonkin uskottavan selityksen muutolle, Aada kun on tullut hyväksi niin salailussa kuin valehtelussakin..Sitä joutuuko Aada kertomaan sukunsa historian aikaisemmassa vaiheessa jää vielä nähtäväksi (en oo totakaan yksityiskohtaa miettinyt tarinassa).. Järkytyin itekin kolmansista kaksosista, mutta on se näköjään mahdollista, että sim voi saada kaksoset noin monta kertaa peräkkäin(mun pelissä tosin eka kerta kun näin on käynyt).. Jatkoa extran muodossa tulee pian! :)

      Poista
  18. Voi ei, Kanervo! :'(
    Noh, onneksi saatiin hänen "tilalleen" uusi mies, Aleksi.
    Ja vaikka Aleksi tulisikin olemaan Aadan elämän ainoa mies tästä eteenpäin, musta voisi olla aika kiva juonenkäänne, jos Aada kuitenkin tapaisi jonkun miehen... Ei siitä välttämättä mitään suhdetta tulisi, mutta ainakin hyvä ystävä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! :D SInne meni Kanervo, mutta onneksi saatiin pikkumies perheeseen.. :) Jos en väärin muista, niin Aada on tarinassa vielä nuori aikuinen, joten ikänsä puolesta ehdottamasi juonenkäänne voisi olla hyvinkin mahdollista tarinan myöhemmässä vaiheessa :)

      Poista
  19. Voi ei, hyvä mutta kamala osa! Ei Kanervo saa kuolla ei :'( Mutta onneksi Aadan suru vähän jo helpotti ja lapsetkin jaksavat. :) Mutta mitä ihmettä, kolmannet kaksoset! :O Oikeasti mitä oot tolle Aadalle syöttäny :D Hedelmöityshoidot? Mulla on ollu ne monella simillä mutta että kolmet kaksoset! :D Aadalla tulee olemaan rankkaa... Kiva että saatiin se kauan toivottu poika taloon! :) Mitenköhän Aleksi pärjää kuuden naisen kanssa ainoana miehenä... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista! :D Hauskaa, että pidit osasta, vaikka se surullinen olikin :) Aadalle on syötetty juurikin nuo hedelmöityshoidot, mutta tuli täytenä yllätyksenä, että sim voi saada niillä kolmet kaksoset peräkkäin..Onneksi toinen noista olikin jo poika, tulee vaihtelua vähän peliin..Aleksi varmaan tulee oppimaan perheensä naisista vielä yhtä ja toista :D Odotan jo innolla, millainen taapero Aleksista kasvaa ja ketä se muistuttaa :)

      Poista
  20. VIHDOINKIN sain nää kaikki osat luettua (siis ne mitä en ollut jo lukenut joskus muinoin... =D) tää on aivan ihana tarina, ja kun Kanervo sanoi sen viimeisiä sanoja mä rupesin itkemään... hyvä osa oli, mutta myös surullinen! Ootan jatkoa! (=

    VastaaPoista
  21. Voi Kanervo... :( Kamalaa, se on ollut tässä tarinassa mun lempihahmo jo pitkään. Aada-parka, onneksi hän kuitenkin jaksaa yrittää tyttöjen takia. On kyllä huimaa että nyt hän yksin pyörittää kuuden lapsen taloutta :D Onneksi vanhemmat tytöt kuitenkaan eivät tarvitse enää ihan niin paljon hoitoa. Ja sullapas nyt noita kaksosia suorastaan satelee :D Hyvä osa kuitenkin, jatkoa odottelen ja menen tästä lueskelemaan extraa :>

    VastaaPoista
  22. Tämä oli kyllä järkyttävä ja surullinen osa :(
    Mutta ihan hyvä silti. Jotenkin vain ajattelin, että Kanervo heräisi vielä, mutta niin ei käynyt.
    Anteeksi kun kommenttini tulee näin myöhässä, mutta ei ollut aikaa kommentoida. Odotan kuitenkin innolla seuraavaa osaa.
    -Sims3Pelaaja

    VastaaPoista
  23. Ja ai niin, ihanaa kun poika tuli viimein taloon! Aleksi Vanamo, minulla on Aleksi Joutsenlampi! Voi ei, me matkimme toisiamme! O.o
    Se oli vain vitsiä, kai saa nyt sama nimi olla, ettei tarvitse antaa mitään erikoisia nimiä, esim. Muna Joutsenlampi :D
    -Sims3Pelaaja

    VastaaPoista